Olen ehdottomasti syksy ihminen. Minusta on ihana katsoa kun puut vaihtavat väriä ja lehdet pikkuhiljaa putoavat. Iltaisin on pimeää ja saa sytyttää kynttilöitä. Voi käpertyä sohvan nurkkaan villasukat jalassa ja olla vaan. Tai ottaa vaikkapa käsityön esille. Teeveessä alkaa pyöriä uusia, kivoja sarjoja. Näkee kun ensilumi sataa ja tulee pikku pakkanen. Ulkona on ihanan raikas sää ja aurinkoisista keleistä osataan ottaa kaikki ilo irti.
Syksyyn mahtuu myös paljon vesisadetta,ankeutta ja harmaata. Ja ne marraskuun loskakelit. Koira on aina pestävä lenkin jälkeen. Ulos pitää osata pukeutua oikella lailla. Lehdet tippuu puista pois ja kaikki kaunis tuntuu kuolevan pois. Mutta silti syksyssä on sitä jotain.
Useasti olen karannut loppusyksystä etelään lataamaan akkuja ja täyttämään aurinkovarastoja pitkän talven varalle. Tämä on varmasti osa syy, miksi pidän syksystä. Tietää että pääsee reissuun. Tämän syksyn reissu tulee olemaan erilainen. En lähde täyttämään aurinkovarastoja enkä lähde etsimään etelään karannutta lämpöä ja aurinkoa, päinvastoin. Sunnuntaina lähdemme Lappiin. Keskelle tyhjyyttä ja kaamosta. Pimeään ja hiljaiseen pohjoiseen. Uskon, että akut tulee ladattua tänä vuonna paremmin kuin koskaan.
Siellähän on syksy ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti