Kesä alkaa olla minun osalta ohi. Kesäpesti sairaanhoitajana vetelee viimeisiään, enää muutama tunti tätä yövuoroa jäljellä, ja huomenna viedäänkin jo viimeistä vuoroa! Huh, miten nopeasti kesä menikään. Muistan, miten minua toukokuussa jännitti. Jännitin maha kipeänä, miten selviän koitoksesta. Nyt voin ylpeänä ja hyvillä mielin sanoa: selvisin hienosti. :)
Kesä on ollut antoisa ja opettavainen. Olen oppinut paljon uusia juttuja, mutta huimasti on vielä opittavaa. Odotankin jo innolla tammikuussa alkavaa viimeistä 11 viikon harjoittelua samaisella osastolla. Sitten on edessä taas uudet haasteet!
Mutta jo voi jo (melkein) huokaista. Syksy tulee ja viimeinen kouluvuosi alkaa. Heti maanantaina on kuitenkin vapaapäivä ja lähden äidin kanssa humputtelu reissulle Jyväskylään. Aion ostaa kasan hienoja koulutarvikkeita viimeisen kouluvuoden kunniaksi! Sitten aherran kaksi kokonaista viikkoa koulussa ja sitten se koittaa: L-O-M-A RODOKSELLA!!!
On sitä odotettukin. Koko kesä. On laskettu viikkoja ja päiviä. Suunniteltu mitä ottaa mukaan. Etitty matkalaukkua. Soviteltu eri bikineitä. Katsottu sääennustetta. Luettu eri retkivaihtoja. Odotettu ja odotettu.
Nyt tähän h-hetkeen ei ole enää kuin kaksi viikkoa. Tasan. Olo on kuin pienellä lapsella joulupukkia odottaessa. Jännittää valtavasti, oikein mahan pohjassa kutkuttaa. Olo on odottavainen, matkakohde on ihan uusi, kaikki on uutta. Kadut, kulttuuri ja ruoka. Enkä oikein edes tiedä mitä lomalta odottaa, pääasia että saisi huilata kesän höyryt pois ja nauttia hyvästä seurasta ja auringosta. Lomalta palattua odottaakin pitkä ja rankka syksy. Mutta ei mietitä sitä ihan vielä, eihän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti