Niitä on joka paikassa. Kaupungilla, lenkkipoluilla, uimarannoilla, beach volley- kentillä ja töissäkin niistä puhutaan. Kaikilla tuntuu olevan sellainen. Mutta ei minulla. Hiivatin kultanennoutaja kuume.
 |
| Ystäväni koira Iitu |
Onkohan tämä vähän sama asia, kuin vauvakuume pahimmillaan? Olen kuullut, että naiset näkevät silloin joka paikassa maha pystyssä olevia naisia tai suloisia pikku vauvoja. Ja heti samantien alkaa se "tuituioimitensomaihanavoiikunpaminullakinolisi" -lässytys. Minulle käy ainakin joka kerta nuin. Siis kun näen koiran.
Asiaa ei auta yhtään se, että puhuttiin viikonloppuna rakennusprojektista. Jos hyvin käy, alamme pystyttää omaa torppaa vuoden päästä. Siis VUODEN. Ja jos hirmu hyvin käy, se on valmis jouluksi. Näyttää siis siltä, että minun odotusajasta on tulossa järkyttävän pitkä. Pentukoiraa kun ei kuulemma kannata ottaa keskelle rakennusprojektia... Huoh. Mitenköhän minä jaksan odottaa?
Mutta nyt täytyy lähteä töihin katsomaan pikkuvauvoja. No okei, on nekin ihan söpöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti