Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Äitiysloma loppui ja alkoi viimeinen 12 viikon rutistus koulun kanssa. Pitkän loman aikana ehti tehdä jos jonkin moista. Suurin osa ajasta vietettiin anoppilassa maalla. Voi sitä autuuden tunnetta. Kunpa pääsisi muuttamaan tämän eläintarhan kanssa pian pois kaupungista. (ja juu-u, kotini alkaa pikkuhiljaa muistuttaa eläintarhaa... :D ) Ei sillä, neliöitähän meillä riittää. Lenni ja kissat mahtuu hyvin (toistaiseksi) juoksemaan rallia, mutta Lenni kasvaa kovaa vauhtia ja pian voi olla neliöiden puute. Inhottavinta kaupunkiasumisessa kuitenkin on ulkoilu. Anoppilassa on ihana ulkoilla Lennin kanssa, kun suoraan takapihalta alkaa metsä :) 5 viikon aikana ehdin tehdä myös töitä, nauttia joulusta, pakertaa opparin parissa, juhlia uutta vuotta ja äidin viiskymppisiä, yökyläillä mummolassa, viettää laatuaikaa kummitytön kanssa ja ennen kaikkea nauttia Lennistä. :)

mummolassa yökylässä :)

Uuden vuoden pimut  <3

Lenni ja Leenu maalla

Lenni on kyllä vallan hurmaava tapaus. Ikää pennulla on nyt 13 viikkoa ja Lenni osaa jo istua ja mennä maahan. Sisällä luoksetulo sujuu hienosti, mutta ulkona innostus meinaa pilata hyvät opit. Aloitimme myös dami-treenit joulun tienoilla, ja hyvin näkyy poika ymmärtävän! Ensimmäisen viikon jälkeen Lenni on ollut myös sisäsiisti, joka kyllä helpottaa arkea melkoisesti. Minua kovasti jännitti harjoitteluun lähtö, ei niinkään se itse harjoittelu vaan se kuinka Lenni pärjää yksin kotona. Ilokseni voi kertoa, että hyvin sujui! :) Minulla taisi olla kovempi ikävä, kuin Lennillä... Vastaanotto kotiin mentäessä oli kyllä kovin liikuttavaa, voi sitä hännän huiskutusta <3

Nyt on kuitenkin aika asettaa aivot harjoittelu fiiliksiin, ja keskittyä 11 viikkoa kestävään syventävään harkkaan. Samaan aikaan pitäisi saada väsättyä oppari kasaan.. pientä kisaväsymystä alkaa jo olla opparin osalta ilmassa, mutta jospa se saataisiin rykäistyä valmiiksi. Vähiin käy siis koulukin, ennenkun loppuu!

Viikonloppuna aion kuitenkin huokaista, ja juhlia hieman vanhenemista ;)