Elämä tuntuu junnaavan paikallaan. Mitään ei tapahdu.Minun elämä on tällä hetkellä vain yhtä haaveilua. Tämmöselle minullekaikkihetinyt -persoonalle tämä on melko raastavaa.
Unelmien talo on edelleen hakusessa. Yksi sellainen löytyi (taas) mutta meidän tarjous ei mennyt läpi. Että se siitä. Välillä oltiin jo ihan tosissaan ostamassa tonttia, mutta se tontti oli jotenkin huono, liian kostea tai jotain, ja jäi sekin ostamatta. Taloja tuntuu tulevan koko ajan myyntiin, mutta ei meille tarkoitettua taloa. Alan jo oikeasti epäillä, liekö meille tarkoitettua taloa olemassakaan. Ollaan ravattu pankeissa kysymässä lainatarjouksia, ja kaikki tarjoukset on ollu ihan huonoja, joten eipä mene hyvin sillä(kään) saralla. Mut eipä tuo lainan ottokaan tunnu olevan nyt ajankohtaista. Huoh.
Vuoden alusta aloitin einiinonnistuneen laihdutuskuurin. Kuuri alkoi hyvin, vähän liiankin hyvin ollakseen totta, mutta nyt laihdutuskuurikin junnaa paikoillaan. Kun ei tipu, niin ei tipu. Ja ruokakin maistuu ihan liian hyvälle...
Olen myös alkanut haaveilla ihan tosissaan toisesta koirasta. Minun mielestä Lenni tarvitsee koirakaverin, mutta järki sanoo että tähän nykyiseen asuntoon ei kannata toista koiraa ottaa. Ensin pitää siis saada se talo.Sitten vasta koiravauva.
Hää- ja vauvakuume meinaa myös nousta pilviä hipoviin lukemiin.Oma perhe ei olisi minusta ollenkaan hullumpi ajatus. Meidän kaveriporukka on alkanut lisääntyä nyt ihan urakalla, ja häitäkin on tiedossa. Jospa muutaman vuoden sisään olisi meidän vuoro...
Etelänlämpöönkin tekisi mieli. Jos nettisivut voisi lukea puhki, niin finnmatkojen sivut olisi luettu puhki jo aikapäiviä sitten. Minulla on krooninen matkakuume, mutta nyt kun viime etelänmatkasta on kulunut jo ihan liian kauan aikaa, matkakuume alkaa käydä todellakin sietämättömäksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että elämässä pitää tehdä niitä asioita mistä tykkää, ja sillä verukkeella olenkin reissannut suht usein, mutta nyt kun olen töissä käyvä aikuinen, työt meinaa hieman sotkea tätä ajatusmaailmaani. Tänä keväänä en kerta kaikkiaan saa lomaa töistä, ja matkahaaveet siirtyvät syksyyn. Mutta jospa sitten...
Mutta kohta on kesä, ja kesällä minulla on neljä viikkoa lomaa!!! Loma suunnitelmat on jo kovassa vaudissa, luvassa on ainakin viinijuhlia ja matka Ahvenanmaalle. Ennen sitä edessä on työpaikan vaihto ja muutama hömppäreissu kummin kanssa! Että ehkä tässä elämässä sittenkin tapahtuu edes jotain. Mutta eikös se ollut niin, että elämässä pitää olla haaveita? ;)
Kyllä, haaveita ja unelmia. Ja rohkeutta toteuttaa hullujakin unelmia. Tykkään lukea sinun ajatuksia, olisi kiva nähdäkkin joskus. :)
VastaaPoistaKiva kuulla että jaksat edelleen jakaa nämä haaveet minun kanssa, ja vieläpä tsempata!! :)
VastaaPoistaOlis kyllä tosi hauska nähdä, millonkahan saatas aikaseksi?
voi Emma!tiedän niin tuon tunteen kun tuntuu että kaikki junnaa paikallaan!itse olen kans kaikkimullehetinyt,en jaksais edes odottaa tilaamaani huonekalua jos oon keksiny että haluun sen NYT!itekin tuli montamonta vuotta häistä ja tästä mini-ihmisestä haaveiltua ja kyllä se minunkin vuoro viimein tuli.se ei paljoa kyllä lohduta kun sanotaan että kyllä sinunkin vuoro joskus tulee mut kyllä se tulee ;) <3 sekään ei helpota kun tuntuu että kaikki muut saa vauvoja ja häitä.. :P mut sit ku tapahtuu ni tuntuu että kaikki tapahtuu niin rytinällä et jo kaipaa niitä aikoja kun kaikki junnas vaan paikallaan :)
VastaaPoistaKiitos Anu <3
VastaaPoista