Muuttopuuhia ja muuta mukavaa

Uusi vuosi on tosiaan alkanut hulinalla. Muuttopuuhat ovat pitäneet minut kiireisenä, käytännön asioitakin on ollut pitkä lista hoidettavana. Mutta onneksi kaikki tämä on mukavaa puuhastelua, eikä vielä ole edes kiire. (minut tuntien sekin ehtii vielä kyllä tulla...)

Jotkut eivät paljoa muutosta stressaa....

Niin kauan kuin olenkin tätä muuttamista odottanut, niin tämä pakkaaminen alkaa silti tuskastuttaa minua -jo nyt. Voi hyvän tähen miten ihmisellä voikin olla rojua! Onneksi muuttaminen sentään tapahtuu pienistä neliöistä isoihin neliöihin... ehkä tämä kaikki roju löytää vielä paikkansa ;)

Olen myös kaiken kiireen keskellä aloitellut uutta aluevaltausta, hiihtoa. Kaikki jotka minut tuntevat, nauraa tällä hetkellä varmaan vedet silmissä. Tiedän, hiihto ja minä emme sovi edes samaan lauseeseen. Mutta minulla onkin maailman paras koutsi, eli siis valmentaja. Ekat tekniikkatreenit ovat jo takana päin, ja aion vielä hypätä uudestaankin suksille. Tavoite ei ole sen kummempi kuin osata hiihtää (eikä vain kävellä sukset jalassa kuten valmentajani asian ilmaisee) huhtikuussa Lapin reissulla! Minä niin vielä näytän teille!

Vaikka kiirettä onkin pisannut, ja tulee pisaamaankin, niin silti pitää olla aina hitusen aikaa juhlistaa! Toissa viikonloppuna juhlistimme 30-vuotiasta ystävääni Tahkolla, ja täytyy kyllä todeta että voi pojat mitkä bileet! Krebasimme, eli kreisibailasimme aina aamuyön pikkutunneille saakka.  Seuraavana aamuna jalat (ja pää) olivatkin kipeät sohvalla tanssimisesta... Huh!

30v ja 25v

Sankarille oli järjestetty OMA ilotulitus!

Että semmoset kinkerit ne. Nyt voi olla että juhlimiseen tulee pieni tauko, liekkö seuraavat juhlat sitten omat tuparit? Jos vaan ensin saisi tuon muuton alta pois... eli ei oo paljosta enää kiinni. Huoh.